heinäkuuta 27, 2009

Äidin maailman parhaat vegepuustit



Jos jotain jäin äitini keitoksista kaipaamaan vegaaniksi ryhtymisen jälkeen, oli se ehdottomasti hänen korvapuustinsa. Äitini on leiponut puust
eja ammoisista ajoista lähtien, ja hänestä on kehittynyt todellinen pullamaakari. Monta Ullan pullaa on uponnut omaan ja varsinkin isäni vatsaan aikojen saatossa.

Sitten eräänä päivänä äitini ilmoitti haluavansa tehdä minulle vegaanisia korvapuusteja. Olin otettu, sillä hän oli pitkään ollut melko pelokas vegaaniruokien kokeilemisen suhteen. Ehkä epäonnistumisen pelko esti häntä leikittelemästä. Varoitin häntä innostumasta liikaa, sillä vegaaninen leipominen on kuitenkin jonkin verran erilaista.

Seuraavalla kerralla vanhempieni luokse saapuessani
minua odotti jo ulko-ovella asti huumaava pullan tuoksu. Lapsuushan siinä palasi mieleen ja kipitin vesi kielelle kihoten keittiöön.

Äiti oli hyvin innoissaan: pullat olivat onnistuneet yli odotusten ja jopa isäni oli kehunut niitä hurjasti. Olivat kuulemma jopa parempia kuin perinte
iset, kuohkeita ja sopivalla tavalla makeampia.

Tämä resepti on äitini käsialaa, mutta haluan jakaa sen muiden kanssapiipertäjien kanssa.




Maailman parhaat vegepuustit

5 dl soijamaitoa

2 dl soijajauhoa
2 dl sokeria
1 rkl kaardemummaa
1 tl suolaa
2 ps Sunnuntai-kuivahiivaa
13 dl Sunnuntai-erikoisvehnäjauhoja
1 1/2 dl tummansinistä Keijua

täyte:
tummansinistä Keijua
kanelia
sokeria


voiteluun:
soijamaitoa
päälle raesokeria


Sekoita reilusti kädenlämpöiseen maitoon sokeri, kaardemumma ja suola sekä lopuksi soijajauho. Vispilöi taikinaseokseen osa jauhoista, joihin olet sekoittanut kuivahiivan. Lisää jauhoja vähitellen samalla sekoittaen. Lisättyäsi melkein kaikki jauhot, sekoita joukkoon sulatettu margariini.

Vaivaa taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi. Anna taikinan kohota liinan alla lämpimässä (ei vetoisessa) paikassa noin 40 minuuttia eli kaksinkertaiseksi.

Vaivaa kohotetusta taikinasta ilmakuplat pois. Kauli taikinasta suorakaiteen muotoinen levy, levitä päälle margariinia, kanelia ja sokeria. Rullaa taikina pötköksi ja leikkaa siitä palasia, jotka ovat kärjestä leikatun kolmion mallisia. Nosta palat pystyyn siten, että kapea kärki on ylöspäin ja paina sitä etusormilla niin, että keskiosa painuu ja sivut pullistuvat.

Laita uuni lämpeämään 225°C asteeseen. Asettele pul
lat riveihin uunipellille leivinpaperin päälle ja anna kohota 30 minuuttia. Älä laita pullia liian lähekkäin, sillä ne paistuvat muuten kiinni toisiinsa. Voitele soijamaidolla. Ripottele pinnalle runsaasti sokeria ja paista uunin keskitasolla 10-15 minuuttia.



Viimeisen kuvan on kuvannut ystäväni Amir Arisson, jonka vegeruokablogi ja valokuvablogi kannattaa ehdottomasti pistää korvan taakse.

heinäkuuta 22, 2009

Ylpeyden aiheita



Osallistuin pari postausta sitten nähdyllä mansikkakakulla Hesarin mansikkakakkukilpailuun. Hyvän alkurynnistyksen jälkeen jäin "vasta" neljänneksi. Harmittaa tietysti, mutta voin
silti sanoa olevani ylpeä sijoituksesta. Yhdeksäntoistavuotiaalle, ensimmäistä kertaa minkäänlaiseen ruokaan liittyvään kilpailuun osallistuvalle tulevalle keittiömestarille neljäs sijoitus yli viidenkymmenen kakun joukossa on ehdottomasti hyvä suoritus. Varsinkin, jos voittanutta kakkua oli kehitelty monen vuoden ajan ja minä keksin oman reseptini kilpailureseptien viimeisen palautuspäivän aamuna kakkua tehdessäni!

Onnea voittaneille minun puolestani.

Vegaanina oli surullista seurata kilpailuun liittyneeseen artikkeen ilmaantunutta keskustelua. On hämmentävää, miten paljon ihmiset edelleen kummeksuvat ja jopa pelkäävät kasvisyöntiä. Olen omalta osaltani myös saanut paljon ihmetteleviä kommentteja osakseni. No eikö sitä nyt välillä voi syödä lihaa? Eikö tuo ole vähän niuhotusta, ettei edes maitotuotteita tai kananmunia? Eihän niitä lehmiä tai kanoja edes tapeta siellä, niin mikset muka voi syödä?

Perheeni ei aluksi edes suostunut syömään vegaaniruokiani kuten tofua tai muita kummallisuuksia. "Eihän me nyt, me voidaan syödä tätä meidän ruokaa niin tee sinä omasi." En todellakaan ymmärrä, mistä tämä syvälle juurtunut pelko juontaa juurensa. Ikään kuin kasvissyönti loukkaisi jotain pyhää koodistoa, johon on kirjoitettu kaiken "kunnon ruuan" sisältävän vähintään jotain eläinperäistä. Sehän on ihan pupunruokaa muuten, tuollaista porkkananpureskelua ja itujennatustelua.

Onneksi meidän perheessä asiat ovat nykyään toisin. Äitini on siirtynyt hyvin paljon kasvisruokavalion suuntaan, ja hän puhuu välillä vegaaniksi ryhtymisestä. En usko sen koskaan tapahtuvan, mutta olen tyytyväinen hänen innostuksestaan. Äitini leipoo maailman parhaat vegaaniset korvapuustit. Siskoni juo nykyään soijamaitoa ja käyttää myös tofua jonkin verran.

Minulla on myös ollut muita ylpeyden aiheita. Kesäkuun lopussa pidetty Helsinki Pride 2009 keräsi melkein 4000 osallistujaa ja puistojuhla vilisi iloista sateenkaarikansaa. Olin valmistanut sekasyöjäkaveriporukallemme vegaanisen picknickin ja sain jopa vannoutuneelta lihapiirakkaihmiseltä kehuja ruoistani.

Tämä ohje on muunneltu versio Tofu for Two -blogin Chocolate Red Wine Cookies -ohjeesta. Olen tehnyt tuon ohjeen pohjalta keksejä monen monituista kertaa ja ne ovat aina yhtä suussasulavia. Kyseisestä blogista löytyy muutenkin todella inspiroivia juttuja, ja se kuuluu päivittäisen blo
gitsekkaukseni listalle erittäin oikeutetusti.



Venuksennännikeksit
noin 20 keksiä

1 1/2 dl tummaa siirappia
1/2 dl vaaleaa rommia
4 dl vehnäjauhoja
1 dl tummaa kaakaojauhetta
2/3 tl ruokasoodaa

2/3 tl suolaa
ripaus vaniljasokeria
1 dl (maapähkinä)öljyä
20 palaa tummaa suklaata keksien täyttämiseen

tomusokeria
tilkka vettä

Lämmitä uuni 175°C.

Sekoita keskenään tumma siirappi, vaalea rommia ja (maapähkinä)öljy tasaiseksi seokseksi.

Sekoita toisessa kulhossa keskenään vehnäjauhot, kaakaojauhe, sooda, suola ja vaniljasokeri.

Yhdistä märät ja kuivat aineet tasaiseksi massaksi. Jos seos tuntuu liian märältä ja tarttuu käsiin, lisää hieman jauhoja. Pyörittele massasta palloja ja sulje jokaisen sisään pala suklaata. Litistä palloja hieman ja nipistä keskelle pieni kohouma.

Paista keksejä kunnes ne kiinteytyvät hiukan ja alkavat halkeilla hieman.

Sekoita pienessä kulhossa tomusokerista ja vedestä kiinteähkö tahna. Tahnan tulee muodostaa kiinteä täplä keksin kohoumaan jäähtynyttä keksiä siihen kastettaessa. Jos tahna tuntuu liian kiinteältä, lisää varovasti pieni määrä vettä.

heinäkuuta 01, 2009

Toisenlainen mansikkakakku



Osallistuin tällä ohjeella Hesarin "Suomen paras mansikkakakku" -kilpailuun. Saa nähdä, mitä kansa tykkää tästä vähän erilaisesta kakusta! Perheelle se ainakin maistui hyvin.

Toisenlainen mansikkakakku













Pohja:
200g tummansinistä Keijua
2 dl sokeria

4 dl vehnäjauhoa
2 dl perunajauhoa
3 tl ruokasoodaa
yhden verigreipin mehu
1 tl vaniljasokeria

kostutukseen:
yhden verigreipin mehu
konjakkia

1. kerros:

vajaa litra mansikoita

2. kerros:
200g tummansinistä Keijua
2 dl tomusokeria
1 purkki maustamatonta Tofuttia
(1 tl tomusokeria)

3. kerros:
2 dl hyvälaatuista mansikkamehua (esimerkiksi Meritalon suomalaista mansikkamehua)
2 dl vettä
3 rkl agar agar -hiutaleita

koristeluun:
puolisen litraa mansikoita
kourallinen hasselpähkinöitä
minttua ja/tai sitruunamelissaa



Valmista kakku mielellään edellisenä päivänä pintakoristeluja lukuunottamatta, jotta se kiinteytyy mukavasti ja maut sulautuvat hivenen yhteen.


Lämmitä uuni 225 asteiseksi. Voitele halkaisijaltaan 24 cm irtopohjainen ympyrävuoka.

Vatkaa sähkövatkaimella vaaleaksi vaahdoksi tummansininen Keiju ja sokeri. Sekoita toisessa astiassa vehnäjauhot, perunajauhot ja ruokasooda. Siivilöi kerrallaan noin kolmasosa jauhoista rasva-sokeri -vaahtoon edelleen sähkövatkaimella sekoittaen. Lisää verigreipin mehu ja vaniljasokeri ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun vuokaan ja tasoita pinta lastalla. Paista uunin alatasolla kunnes kakku on kullanruskea eikä pintaan pistettyyn hammastikkuun tartu enää taikinaa.

Anna kakun jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista. Viipaloi odotellessa vajaa litra mansikoita ohuehkoiksi suikaleiksi ensimmäistä kerrosta varten.


Kakun jäähdyttyä sekoita verigreipin mehu ja sopiva loraus konjakkia. Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan (kakku saattaa murentua helposti, mutta se kiinteytyy uudestaan jääkaapissa). Nosta ylimmäinen osa alimmaiseksi tarjoiluastialle ja kostuta levy verigreippimehu-konjakki -seoksella. Levitä levyn pinnalle tasainen mansikkaviipalekerros. Saat mansikat ja seuraavien kerrosten täytteet levitettyä tasaisemmin, jos pidät koko täyttämisen ajan kakun ympärilla irtopohjavuoan kiristettyä reunaosaa. Siirrä kakku jääkaappiin toisen kerroksen täytteen valmistamisen ajaksi.

Vatkaa keskenään tummansininen Keiju ja tomusokeri valkoise
ksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon purkillinen Tofuttia ja tarvittaessa (jos makeus ei tunnu riittävältä) teelusikallinen vaniljasokeria.

Nosta toinen levy mansikkakerroksen päälle ja kostuta se verigreippimehu-konjakki -seoksella. Levitä noin kaksi kolmasosaa vaahdosta kakkulevyn päälle tasaiseksi puolen sentin kerrokseksi lastaa avuksi käyttäen. Säästä loput vaahdosta kakun kuorruttamiseen. Nosta kolmas kakkulevy vaahdon päälle ja kostuta se. Siirrä sekä kakku että ylijäänyt vaahto jääkaappiin.

Sekoita pienessä kattilassa mansikkamehu, vesi ja agar agar -hiutaleet. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hiljalleen välillä sekoittaen 3-5 minuuttia tai pakkauksen ohjeiden mukaan. Nosta kattila levyltä ja anna seoksen jäähtyä. Odota, kunnes seos alkaa hivenen hyytyä ja kaada se sitten tasaiseksi kerrokseksi kolmannen kakkulevyn päälle.

Anna kakun olla jääkaapissa mielellään yön yli tai kunnes kiille on hyytynyt kokonaan.

Levitä kiillekerroksen päälle loput rasva-sokeri -vaahdosta. Älä kuorruta kakun reunoja: anna kerroksellisuuden jäädä näkymään! Koristele kakku hasselpähkinärenkaalla, jonka sisään teet viipaloiduista ja pienistä kokonaisista mansikoista keon. Lisää vielä kekoon renkaan ulkopuolelle mintun ja/tai sitruunamelissan lehtiä.